Lohkoketju on epäilemättä nerokas keksintö, jonka takana on yksi henkilö tai useammasta henkilöstä koostuva ryhmä, joka käyttää peitenimeä Satoshi Nakamoto. Mutta niistä ajoista lohkoketju on kehittynyt joksikin paljon suuremmaksi kuin mitä se aikoinaan oli ja kaikkien huulilla on nyt sama kysymys: Mikä ihmeen lohkoketju?
Sallimalla digitaalisen tiedon jakamisen, muttei kopioimisen, lohkoketjuteknologia luo rakenteen aivan uudenlaiselle Internetille. Alunperin kryptovaluutta Bitcoinia tukemaan luotu lohkoketju tarjoaa nyt monenlaisia jännittäviä sovellusmahdollisuuksia.
Bitcoinia kutsutaan joskus ”digitaaliseksi kullaksi” ja tähän on hyvä syy. Bitcoinin kokonaisarvo on tällä hetkellä noin yhdeksän miljardia dollaria. Lohkoketjuisa voidaan Bitcoinien ohella säilyttää myös muita digitaalisia varantoja. Aivan kuten Internetiä, myöskään lohkoketjua käyttääkseen ihmisen ei tarvitse välttämättä tietää, kuinka se toimii. Sopiva määrä perustietämystä auttaa toki ymmärtämään, miksi tätä teknologiaa kutsutaan vallankumoukselliseksi. Tämän myötä toivomme, että tulet nauttimaan tästä lohkoketjua käsittelevästä oppaasta.
”Lohkoketju on digitaalinen tilikirja, jossa rahaan liittyvät transaktiot voidaan ohjelmoida luetteloimaan arvo kokonaisuudessaan pelkkien rahatransaktioiden arvon sijaan.”
– Don ja Alex Tapscott, ”Bitcoin Revolution” -kirjan (2016) tekijät
Kuvittele, että laskentataulukko on kopioitu tuhansia kertoja tietoverkossa. Kuvittele, että tämä verkko on suunniteltu päivittämään laskentataulukkoa säännöllisesti. Näin sinulla on perusymmärrys siitä, mikä lohkoketju oikein on.
Lohkoketjuun tallennetut tiedot ovat yhteisiä ja tietokantoja päivitetään jatkuvasti. Tällaisen verkoston hyödyntämisellä on selkeitä etuja. Lohkoketjutietokantaa ei säilytetä ainoastaan yhdessä paikassa, vaan rekisterimerkinnät ovat täysin julkisia ja helposti tarkistettavissa. Tietokannasta ei ole olemassa keskitettyä versiota, johon hakkeri voisi mahdollisesti yrittää murtautua. Dataa tallentuu samanaikaisesti miljoonille tietokoneille ja kaikki tiedot ovat kaikkien saatavilla verkossa
Hieman aiemmin esiteltyä laskentataulukkoesimerkkiä jatkaaksemme tarkastelemme seuraavaksi Google Docsin laskentataulukkoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Lue alapuolella oleva lohkoketjuasiantuntijan laatima teksti.
Perinteinen tapa jakaa asiakirja on lähettää Microsoft Word -asiakirja vastaanottajalle ja pyytää häntä tekemään siihen tarvittavat muutokset. Ongelma on siinä, että lähettäjän tulee odottaa niin kauan, että hän saa itselleen siitä uuden, muutetun version, ennen kuin asiakirjaa pääsee lukemaan tai siihen voi tehdä lisää muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tähän asiakirjaan ole mahdollista päästä käsiksi ennen kuin toinen henkilö on hoitanut asiansa loppuun. Näin tietokannat toimivat nykyään.
Kaksi omistajaa eivät voi tehdä samaan asiakirjaan muutoksia yhtäaikaa. Juuri näin pankit hoitavat tapahtumansa nykypäivänä. Ne lukitsevat väliaikaisesti pääsyn tai vähentävät saldoa tapahtumien aikana. Päivitysten jälkeen toinen osapuoli voi tarkistaa ne. Google Docsin tai Google Sheetsin avulla molemmilla osapuolilla on pääsy samaan asiakirjaan tismalleen samaan aikaan, jolloin sama versio asiakirjasta on näkyvillä kummallekin osapuolelle. Kyseessä on kuin jaettu kansio, joka on yhteinen. Hajautettu malli astuu kuvioihin silloin kun jakoon osallistuu useampia osapuolia.
Ajattele, kuinka monia julkisia asiakirjoja ja tehtäviä voidaan käsitellä tällä tavoin. Sen sijaan, että asiakirjat siirrettäisiin käyttäjältä toiselle ja siten on riski kahden eri version tarkastelemiseen epähuomiossa, eikö olisikin parempi, että kaikki liiketoimintaan liittyvät asiakirjat olisivat jaetussa paikassa, jossa ne ovat kaikkien nähtävillä ja päivitettävissä.
”Todella monet juridiset sopimukset soveltuisivat täydellisesti tähän ratkaisuun käytettäväksi. Asiakirjojen jakamiseksi ei tarvita lohkoketjua, mutta tämä analogia on todella vahva.” – William Mougayar, keksijä, markkinointitutkija ja -strategisti sekä lohkoketjujen asiantuntija
Lohkoketjuteknologia muistuttaa Internetiä siinä mielessä, että siihen sisältyy luontaisia vahvuuksia. Kun identtisiä tietolohkoja tallentaa verkkoon, ovat sen etuja muun muassa seuraavat:
Bitcoin keksittiin vuonna 2008. Sen jälkeen Bitcoin-lohkoketjua on käytetty ilman suurempia ongelmia. Ainoat Bitcoiniin liittyvät ongelmat tähän päivään mennessä ovat johtuneet hakkereista tai huonosta hallinnoimisesta. Toisin sanoen syynä ovat olleet inhimilliset tekijät tai vahingoittavat aikomukset, ei järjestelmä itsessään.
Internetkin on osoittanut olevansa yhä vahva, vielä 30 vuoden jälkeenkin. Se on saavutus, joka lupailee hyvää myös lohkoketjuteknologialle sen jatkaessa kehittymistään entistä parempaan suuntaan.’¨
”Se saattaa kuulostaa todelliselta vallankumoukselta, mutta lohkoketju on todella mekanismi, jossa kaikki yhdistyy tavalla, joka takaa täyden validoinnin. Siihen ei liity kadonneita transakioita, ihmisten tekemiä virheitä, mekaanisia virheitä tai tapahtumia, joita ei ole saatettu päätökseen molempien osapuolten hyväksymällä avalla. Parasta tässä teknologiassa on se, että tapahtuma on lueteltu ja tallennettu ei vain yhteen rekisteriin, vaan kokonaiseen tietojärjestelmään, jonka rekisterit ovat yhteydessä toisiinsa turvallisen validointimekanismin välityksellä.”
Ian Khan, luennoitsija, TEDx-puhuja, futuristi
Lohkoketjuverkon olemassaolo perustuu yksimielisyyteen. Yksimielisyyteen, joka tarkistaa itsensä automaattisesti aina kymmenen minuutin välein. Kyseessä on eräänlainen digitaalisten arvojen itsetarkistusjärjestelmä. Verkko vahvistaa jokaisen transaktion kymmenen minuutin välein. Jokaista ryhmää näissä transaktioissa kutsutaan nimellä ”lohko”. Tähän liittyy kaksi erityisen tärkeää ominaisuutta:
Teoriassa siihen on mahdollisuus, mutta käytännössä se on hyvin epätodennäköistä. Järjestelmän haltuun ottaminen Bitcoinien hankkimiseksi tulisi käytännössä romauttamaan valuutan arvon.
”Lohkoketju ratkaisee ongelmia manipulaatiolla. Kun puhun näistä asioista länsimaissa, kertovat monet luottavansa Googleen, Facebookiin, pankkeihin, jne. Muualla maailmassa organisaatioita ja yrityksiä kohtaan ei koeta samanlaista luottamusta, kuten vaikkapa Afrikassa, Intiassa, Itä-Euroopassa ja Venäjällä. loppujen lopuksi kyse ei ole paikoista, joissa ihmiset ovat rikkaita, vaan maista, jotka eivät ole vielä samalla tasolla.” Vittalik Buterin, Ethereumin perustaja.
Lohkoketju on niin kutsutuista solmuista koostuva verkosto
Solmu eli ”node”: ”Lohkoketjuverkkoon yhdistetty tietokone suorittaa ohjelman, joka validoi tapahtumat ja lähettää ne eteenpäin.”
Yhdessä ne muodostavat laajan toissijaisen verkon ja tämä luo täysin uudenlaisia mahdollisuuksia Internetin toimintaan.
Jokainen solmu on eräänlainen lohkoketjun päällikkö ja muodostaa yhteyden verkkoon automaattisesti. Tässä mielessä voidaankin sanoa verkon olevan hajautettu. Jokaisella solmulla on kuitenkin syy haluta osallistua verkkoon Bitcoineja voitaakseen.
Usein sanotaan, että solmut louhivat Bitcoineja, mutta se on hiukan harhaanjohtavaa. Itse asiassa tapahtuu niin, että kaikki kilpailevat Bitcoineista ratkaisemalla erilaisia tehtäviä kuten palapelejä ja arvoituksia. Bitcoin oli alkuperäinen syy lohkoketjun syntymiseen, mutta nykyään voimme nähdä, että itse valuutta on vain yksi monista tavoista, joilla tätä teknologiaa voidaan soveltaa.
On olemassa noin 700 erilaista Bitcoinin tapaista kryptovaluuttaa (kolikko / token). Lisäksi alkuperäiseen lohkoketjukonseptiin on olemassa monia potentiaalisia soveltamistapoja. Jotkut ovat jo nyt aktiivisia,mutta monet ovat vielä kehityksen alla.
”Bitcoin muistuttaa jollain tapaa faksia. Yksittäinen faksi ei olisi koskaan voinut tehdä mitään, mutta kun kaikilla oli faksi, oli sen arvo aivan eri mittasuhteissa.”
Larry Summers, Yhdysvaltain entinen talousministeri.
Lohkoketju on kehitetty hajautetuksi teknologiaksi.
Kaikki, mitä verkon sisällä tapahtuu on yksi osa suurta toiminnallista kokonaisuutta. Tällä on useita tärkeitä seurauksia. Luomalla uuden tavan tapahtumien valvomiseksi jäävät jotkut perinteiset kaupankäynnin toiminnot tarpeettomiksi. Kauppatapahtuman suorittamiseen ei kulu tunteja tai päiviä, vaan esimerkiksi osakekaupat tulevat suoritetuksi lohkoketjussa välittömästi. Lisäksi se mahdollistaa eri tyyppisten rekistereiden tekemisen julkiseksi, kuten vaikkapa maanomistusoikeudet. Hajautttaminen on jo nykypäivää.
Globaali tietokoneiden verkosto käyttää lohkoketjuteknologiaa hallinnoidakseen tietokantaa, johon Bitcoin-transaktiot kirjataan. Siksi voidaankin sanoa, että Bitcoineja käsitellään sekä verkossa että sen ulkopuolella, eikä ainoastaan yhden toimijan toimesta. Tämä hajauttaminen tarkoittaa sitä, että verkko toimii vertaiskäytössä. Tämä mahdollistaa monenlaisia joukkoyhteistyön mahdollisuuksia, joita on nyt alettu tutkimaan tarkemmin.
”Uskon, että hajautettu verkosto tulee olemaan seuraava iso juttu teknologiassa tulee:”
Melaine Swan,«Blockchain: Blueprint for a New Economy» -kirjan (2015) kirjoittaja
Vaikka olisit osa lohkoketjua, ei sinun tarvitse tietää mitään lohkoketjustasi voidaksesi hyötyä siitä.
Taloussektori on todennäköisin ala, joka voi hyödyntää tätä teknologiaa ensimmäisenä. Otetaanpa esimerkiksi kansainväliset rahansiirrot. Maailmanpankin arvion mukaan esimerkiksi vuonna 2015 siirrettiin yli 430 miljoonaa dollaria. Nyt lohkoketjujen kehittäjille on huikeasti kysyntää.
Lohkoketjut sivuuttavat välikädet tämäntyyppisissä transaktioissa. Sitä voidaan vertailla tietojenkäsittelyyn. Henkilökohtaiset tietokoneet rantautuivat valtaväestön joukkoon vasta sitten kun ne ilmestyivät ulkoisesti kirjoituspöytää muistuttavassa muodossa, josta nimitys pöytätietokonekin tulee. Sama tapahtui ”elektronisten lompakkojen” kohdalla, joita käytetään ostosten tekemiseen Bitcoineilla sekä Bitcoinien ja muiden valuuttojen säilyttämiseen.
Verkkopohjaiset tapahtumat liittyvät tiiviisti henkilöllisyyden todentamisprosesseihin. On helppo kuvitella, että lompakkosovellukset tulevat muuttamaan tulevaisuutta ja tapaa, jolla henkilöllisyyksiä käsitellään.
”Verkkoidentiteetti ja -maine tulevat hajautumaan. Tulemme omistamaan tiedot, jotka kuuluvat meille.». -William Mougayar, «The Business Blockchain: Promise, Practice, and Application of the Next Internet Technology» -kirjan (2016) kirjoittaja
Tallentamalla tietoja koko verkossa lohkoketju eliminoi keskitettyyn tietojen tallennukseen liittyvät riskit.
Verkosta puuttuvat keskitykselle tyypilliset haavoittuvaisuudet, joita hakkerit voisivat käyttää hyväkseen. Nykyään Internetiin liittyy tietoturvaongelmia, joista kaikki ovat tietoisia. Olemme esimerkiksi riippuvaisia salasana- ja käyttäjänimijärjestelmästä, joka suojaa henkilöllisyyttämme ja tekemisiämme verkossa. Kryptoteknologiassa hyödynnetään lohkoketjupohjaisia turvallisuusmenetelmiä.
Syynä tähän ovat niin kutsutut julkiset ja yksityiset avaimet (avainparit). Julkinen avain on satunnaisista luvuista luotu rivi, joka on käyttäjän osoite lohkoketjussa. Verkossa lähetettävät Bitcoinit kirjataan kuuluvaksi tähän osoitteeseen. Yksityinen avain on kuin salasana, joka antaa omistajalle pääsyn Bitcoineihin tai muihin arvo-osuuksiin. Jos tallennat tietoja lohkoketjun, ovat ne korruptoitumattomia. On lisäksi tärkeää säilyttää yksityinen avain turvassa varojen suojelemiseksi. Sen voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla sen ylös. Näin tulet tehneeksi niin kutsutun paperilompakon.
Lohkoketjuteknologian myötä Internet saa aivan uudenlaisia toimintaulottuvuuksia.
Jo nykyään käyttäjien on mahdollista hoitaa asiat keskenään suoraan ilman välikäsiä. Jo vuonna 2016 vaihdettiin yli 200 000 dollaria päivässä. Tämä kaupankäyntitapa tulee kasvamaan entisestään turvallisuustoimintojen ansiosta. Etenkin rahoitusala on yksi niistä toimialoista, johon se tulee vaikuttamaan merkittävästi.
Goldman Sachs uskoo, että lohkoketjuteknologialla on suurta potentiaalia optimoida palkkiot ja maksut ja että sen myötä on mahdollista säästää jopa kuusi miljardia dollaria vuodessa.
”Vuosi 2017 tulee olemaan tärkeä vuosi lohkoketjuteknologiassa. Monet alan uusista yrityksistä alkavat joko tuottamaan voittoa tai katoavat menetettyään rahaa. Toisin sanoen 2017 tulee olemaan vuosi, jolloin nähdään yhä enemmän lohkoketjuteknologiaa konkreettisesti hyödyntäviä tuotteita ja kuullaan vähemmän hehkutusta sen ”taianomaisista” ominaisuuksista. Kuluttajille lohkoketjun toiminta ei niinkään näy, vaan teknologia on käytännössä näkymätöntä. Olen nähnyt henkilökohtaisesti muutamia lohkoketjuun liittyviä tuotteita, jotka tullaan lanseeraamaan tulevan vuoden aikana. Vuosi 2017 on tärkeä askel lohkoketjuteknologian käyttöönotossa. Tämän myötä skeptisimmätkin tulevat näkemään, kuinka kaikki toteutuu käytännössä, eivätkä jää vain suuriksi mahdollisuuksiksi.”
-George Howard, Brownin yliopiston professori, Berklee College of Music, George Howard Strategicin perustaja
Lohkoketju tarjoaa netinkäyttäjille vapauden luoda arvoja ja todentaa digitaalisia tietoja. Mitä uusia käteviä sovelluksia se tuo tullessaan?
”2016 oli vuosi, jolloin lohkoketjuteoria hyväksyttiin. Se kuitenkin oli silloin vielä vain kaukainen teoreettinen mahdollisuus, jossa suuret toimijat leikkivät enimmäkseen keskenään. Nykyään lohkoketjuteknologia myllertää maailmaa ja siitä on tullut yhä kaupallisempaa. Vuonna 2017 tullaan toteuttamaan monia hyviä projekteja ja jotkut niistä tulevat tuottamaan rahaa. Sijoituksia tullaan tekemään jatkossakin, mutta niiden yhteisarvo tulee olemaan pienempi kuin vuosina 2015 ja 2016. Jotkut tulevat myymään projektinsa muille toimijoille.”
-Judd Bagley, Overstock.comin viestintäjohtaja ja t0.comin tiedottaja.