-
Bitcoin×1NfpPPtjqy6gfgGPjQDgEKyJnwQ3F9qatp
-
Ethereum×0xbE0e73ea52eAb59ba42170Bdd3B7F44bEE717a21
-
Litecoin×LbwhbiVRqTgxq4oLPjux8Wr3dZyerdJKZS
Kryptovaluutoista on tullut globaali ilmiö, josta valtaosa on jo vähintäänkin kuullut puhuttavan. Vaikka aihealuetta pidetäänkin vielä jossain määrin ”nörttien puuhana”, eikä suurin osa ihmisistä ymmärrä kunnolla, mistä on kyse, ovat monit pankit, viranomaiset ja suuret yritykset ymmärtäneet, kuinka tärkeään asemaan kryptovaluutat ovat nousseet.
Kryptovaluutoista on itse asiassa tullut jo niin tärkeitä, että vuonna 2018 on jo haastavaa löytää sellaista suurempaa pankkia, tilitoimistoa, ohjelmistoyritystä tai maata, joka ei olisi paneutunut kryptovaluuttojen tarjoamiin mahdollisuuksiin tai aloittanut niin kutsuttua kryptoketjuprojektia.
”Virtuaalivaluutat, ja kenties kaikkein eniten Bitcoin, kiinnostavat joitain ihmisiä, herättävät kauhua joissain ihmisissä ja meissä muissa ne aiheuttavat lähinnä hämmennystä.”
– Thomas Carper, amerikkalainen senaattori.
Kaiken kohun ja mediahuomion keskellä suurimmalla osalla meistä – jopa rahoitusalan asiantuntijat, konsultit, tutkijat ja kehittäjät mukaan lukien – on yhä vain rajoittunut ymmärrys kryptovaluuttojen suhteen, emmekä välttämättä ymmärrä edes peruskäsitteitä kunnolla.
Käydäänpä siis asiaa läpi perusteellisesti.
Monetkaan eivät tiedä, että kryptovaluutta syntyi itse asiassa sivutuotteena toisen keksinnön myötä. Bitcoinin (maailman ensimmäinen ja yhä tärkein kryptovaluutta) salaperäisenä kehittäjänä tunnettu Satoshi Nakamoto ei ollut koskaan suunnitellut luovansa uutta valuuttaa.
Vuoden 2008 toisella puoliskolla antamassaan ilmoituksessa Satoshi kertoi kehittävänsä vertaisverkkoon perustuvaa elektronista transaktiojärjestelmää.
Tavoitteena oli luoda jotain sellaista, jossa yksikään ei ollut sitä ennen onnistunut.
”Tämän ilmoituksen myötä ilmestyy ensimmäinen versio Bitcoinista. Kyseessä on uudenlainen elektroninen transaktiojärjestelmä, joka käyttää vertaisverkkoa estääkseen kaksinkertaiset maksut. Tämä järjestelmä on täysin hajautettu, eikä siihen liity palvelimia tai keskushallinnollista elintä.”
– Satoshi Nakamoto, 9. tammikuuta 2009, Bitcoinia koskevassa ilmoituksessaan, joka julkaistiin Sourcessa.
Tärkein seikka Satoshin keksinnössä on se, että hän selvitti, kuinka hajautettu, digitaalinen transaktiojärjestelmä rakennetaan rahansiirtoja varten. 90-luvulla monetkin tahot yrittivät luoda digitaalisia rahoja, mutta kaikki yritykset epäonnistuivat.
” … yli kymmenen vuotta epäonnistuneissa kolmansien osapuolten järjestelmissä (Digi Cash, jne.) saavat tämän tuntumaan toivottomalta projektilta. Toivon kuitenkin, että ihmiset pystyvät näkemään eron entisten yritysten ja uuden projektin välillä ja näkemään myös sen, että kyseessä on ensimmäinen kerta kun joku kehittää järjestelmän, joka ei perustu luottamukseen. ”
– Satoshi Nakamoto viestissään Dustin Trammellille.
Nähtyään epäonnistuneet yritykset kehittää keskitettyä järjestelmää, Satoshi päätti yrittää luoda digitaalisen kassajärjestelmän ilman keskeistä toimijaa. Ajatuksena oli luoda vertaisverkko tiedostojen jakamiseen.
Lopputuloksena syntyi jotain, joka tänä päivänä tunnetaan nimellä kryptovaluutta – puuttuva palanen digitaalisen rahajärjestelmän luomiseksi.Tämän ymmärtäminen vaatii hieman teknisempää ja monimutkaisempaa selitystä, mutta kun sen ymmärtää, tietää silloin kryptovaluutoista jo paljon enemmän kuin monet muut. Yritämme seuraavaksi siis esittää asian mahdollisimman yksinkertaisesti:
Digitaalisen rahan kehittämiseen tarvitaan maksuverkostoa, johon kuuluvat tili, tilisaldo ja transaktiotoiminnot. Tätä ei ole vaikea ymmärtää, mutta suuri ongelma jokaisessa maksujärjestelmässä on se, kuinka kaksinkertaisilta maksuilta voi välttyä. Lyhyesti ilmaistuna tavoitteena on estää yhtä ja samaa laitetta käyttämästä samaa summaa kahta kertaa.
Tavallisesti tämä tapahtuu siten, että keskuspalvelin tallettaa saldon. Hajautetussa verkossa ei kuitenkaan ole verkkoa, joten käyttäjän tule luottaa siihem, että verkostossa jokainen tekee oman osuutensa. Jokaisella verkoston käyttäjällä tulee olla lista kaikista transaktioista voidakseen varmistua siitä, että tulevat transaktiot ovat kelvollisia ja estääkseen kaksinkertaiset maksut.
Kuinka nämä laitteet voivat tulla yksimielisiksi kaikista tilitapahtumista?
Jos verkon käyttäjät ovat erimielisiä yksittäisestä seikasta, romahtaa silloin koko järjestelmä. Toisin sanoen yksimielisyys eli konsensus vaaditaan. Tavallisesti keskustoimija pitää huolen kaikesta, mutta kuinka yksimielisyys on mahdollista saavuttaa ilman ohjaavaa keskusviranomaista?
Kukaan ei tiennyt tähän vastausta, ennen kuin Satoshi keksi ratkaisun. Kukaan ei todellakaan uskonut sen olevan edes mahdollista.
Satoshi osoitti epäilyt kuitenkin vääriksi. Merkittävä läpimurto oli onnistua saavuttamaan konsensus ilman valvovaa keskuselintä. Kryptovaluutat ovat vain osa tätä keksintöä tai ratkaisua, ja juuri tämä osa tekee ratkaisusta niin jännittävän ja kiehtovan ja on auttanut luomaan nyt meneillään olevan huikean ilmiön koko maailmassa.
Jos sivuuttaa kaiken kryptovaluuttojen ympärillä vellovan kohun ja asiaa tarkastelee mahdollisimman yksinkertaiselta kannalta, on kyse loppujen lopuksi rajoitetuista syötteistä tietokannassa, johon kukaan ei voi tehdä muutoksia ilman tiettyjen ehtojen toteutumista. Tämä saattaa kuulostaa varsin selkeältä ja helpolta, mutta älä innostu liikaa: näin määritellään vain ”normaali” valuutta.
Otetaanpa esimerkiksi pankkitililläsi olevat rahat. Mistä muusta siinä on kyse kuin pelkistä tietokantaan viedyistä syötteistä, joita on mahdollista muuttaa vain tiettyjen kriteerien täyttyessä? Samaa logiikkaa voi käyttää myös fyysisten seteleiden ja kolikoiden kohdalla, sillä loppujen lopuksi kyse on rajoitetusta määrästä rahaa julkisessa tietokannassa, jota on mahdollista muuttaa vain omistamalla seteleitä ja kolikoita fyysisesti. Raha on vahvistettu syöte tilin, saldon ja transaktioiden tietokannassa.
Tarkastellaanpa mekanismeja, jotka ohjailevat kryptovaluuttojen tietokantoja. Kryptovaluutta kuten Bitcoin koostuu käyttäjistä (peers) muodostuvasta verkostosta. Jokaisella käyttäjällä on käytössään täydellinen historiallinen katsaus kaikkiin transaktioihin ja myös kaikkien tilien saldoihin.
Transaktio on tiedosto, jossa lukee ”Juha antaa X määrän Bitcoineja Lauralle”, ja tämä tiedosto allekirjoitetaan Juhan henkilökohtaisella yksityisellä avaimella. Tämä on aivan tavallista ”julkisen avaimen kryptografiaa” avainparilla, eikä sinänsä mitään erikoista. Kun tiedosto / transaktio on allekirjoitettu, julkaistaan se verkossa käyttäjältä käyttäjälle tapahtuvana lähetyksenä. Tämä on perustason P2P-teknologiaa, eikä sinänsä mitään tajunnanräjäyttävää.
Transaktiot siirtyvät verkossa paikasta toiseen lähes välittömästi. Vahvistaminen vie kuitenkin jonkun verran aikaa.
Salauksen vahvistaminen on välttämätöntä kryptovaluuttojen kohdalla. Oikeastaan voidaan jopa sanoa, että kryptovaluutoissa on lähes yksinomaan kyse vahvistuksista.
Niin kauan kun transaktiota ei ole vahvistettu, saattaa se olla väärä. Kun se vahvistetaan, on se käytännössä ”kiveen hakattu”. Sitä ei ole mahdollista enää väärentää tai perua. Se on tullut osaksi muuttumatonta tapahtumaketjua, jota kutsutaan nimellä lohkoketju.
Ainoastaan digitaaliset louhijat hallitsevat transaktioita. Mikä on niiden tehtävä kryptovaluuttaverkossa? Ne ottavat vastaan transaktioita, merkitsevät ne luvallisiksi ja levittävät ne sen jälkeen eteenpäin verkossa. Kun louhija vahvistaa transaktion, voivat kaikki solmut lisätä sen tietokantaansa ja näin transaktiosta tulee osa lohkoketjua.
Tehtävän loppuun suoritettuaan louhija saa itselleen osan kryptovaluuttaa. Koska tämä on yksi kryptovaluuttajärjestelmän tärkeimmistä ominaisuuksista, tarkastellaan sitä hieman tarkemmin seuraavaksi.
”Lähivuosien aikana tulemme näkemään yhä useamman maan siirtyvän vähitellen kohti yhteiskuntaa, jossa käteistä ei tarvita, vaan joissa keskitetyt, digitaaliset valuutat ovat yleisesti käytössä. Tämän ohella myös hajautettujen kryptovaluuttojen osuus tulee nousemaan kaikilla osa-alueilla.”
– Caleb Chen, London Trust Media.
Käytännössä kenestä tahansa voi tulla louhija. Koska hajautetulla verkolla ei ole yksittäistä keskeistä toimijaa, joka delegoisi tehtäviä, tarvitaan sen tilalle jonkinlainen mekanismi, joka ehkäisee väärinkäytöksiä. Kuvittele mitä tapahtuisi, jos joku loisi tuhansia käyttäjiä ja alkaisi levittämään väärennettyjä transaktioita. Jos näin pääsisi käymään, romahtaisi koko järjestelmä välittömästi.
Tämän vuoksi Satoshi loi säännön, jonka mukaan louhijoiden tulee panostaa tietty määrä työtä omille laitteilleen päästäkseen mukaan toimintaan. Tavoitteena on löytää ”hash” – kryptograafisen toiminnan tulos – joka sitoo uuden lohkon edelliseen. Tätä kutsutaan nimellä ”proof-of-work” (todiste työstä) ja Bitcoinissa tämä prosessi perustuu SHA 256 -hash-algoritmiin.
Louhiakseen ei tarvitse ymmärtää SHA 256:n toimintaa kaikkine yksityiskohtineen. Tärkeintä on ymmärtää se, että kyseessä on osa arvoitusta, eräänlaista kryptografista palapeliä, jonka ratkaisemisen parissa louhijat pakertavat. Kun ratkaisu on löytynyt, voidaan uusi lohko luoda ja sen jälkeen lisätä lohkoketjuun. Houkutuksena tällaiseen toimintaan mukaan lähtemiseen louhijoille on tarjolla mahdollisuus suorittaa niin kutsuttu ”coinbase”-transaktio, joka tuo hänelle tietyn määrän Bitcoineja, mikäli kyseessä on voimassaoleva kryptovaluutta. Tämä on ainoa tapa hankkia voimassaolevia Bitcoineja.
Bitcoineja on mahdollista luoda ainoastaan silloin, jos louhija onnistuu ratkaisemaan kryptopalapelin. Koska tämän palapelin vaikeusaste nousee sitä mukaa kun louhijat sijoittavat yhä tehokkaampiin tietokoneisiin, voidaan kryptovaluuttoja luoda ainoastaan tietyssä aikarytmissä. Tämä on yksi osa konsensusta, johon yksittäinen käyttäjä verkossa ei pysty tekemään muutoksia.
Kun asiaa ajattelee tarkemmin, on Bitcoin hajautettu verkko, joka koostuu käyttäjistä, joiden välillä on oltava konsensus tilien sekä niiden saldojen ja statusten suhteen. Tämän vuoksi Bitcoin voikin loppujen lopuksi osoittautua paremmaksi valuutaksi kuin luvut, jotka näkyvät pankkitililläsi. Mitä muuta nämä luvut oikeastaan edes ovat kuin pelkkiä syötteitä tietokannassa? Tämä on tietokanta, johon ihmiset voivat tehdä näkymättömästi muutoksia ja lisätä sääntöjä, joista et välttämättä saa koskaan tietää!
”Tämä on todellisuutta, jossa meidän on käytävä läpi todella tärkeitä taisteluita, joista etunenässä mainittakoon rahan ja valtion erottaminen toisistaan.”
– Erik Voorhees, kryptovaluutan perustaja.
Kryptovaluutat ovat syötteitä hajautetussa konsensus-tietokannassa. Niitä kutsutaan kryptovaluutoiksi siksi, että yhtenäisyyden ja yksimielisyyden turvaaminen varmistetaan vahvalla salauksella. Kryptovaluutat perustuvat kryptografiaan. Näin ollen niitä ei ole suojattu ihmisiltä tai luottamukselta, vaan matematiikalta. On todennäköisempää, että kotisi päälle mätkähtää asteroidi kuin että Bitcoin-osoitteesi turvallisuus vaarantuu.
Kryptovaluuttojen eri ominaisuuksien kuvailemiseksi on erotettava toisistaan niin kutsutut transaktio-ominaisuudet ja monetääriset ominaisuudet. Vaikka valtaosalla kryptovaluuttoja on monia yhteisiä piirteitä, eivät ne kuitenkaan ole kiveen hakattuja.
Voidaksemme ymmärtää paremmin kryptovaluuttojen mullistavan potentiaalin, on kaikkien sen ominaisuuksien riittävä ymmärtäminen tärkeää. Faktaahan on se, ettei Bitcoin edellytä lupia. Lisäksi se on peruuttamaton ja anonyymi maksumenetelmä. Lisäksi se on hyökkäys pankkien ja valtioiden harjoittamaa rahansiirtoihin kohdistuvaa kontrollia vastaan. Ketään ei voi estää käyttämästä Bitcoineja maksutapana. Ketään ei voi estää ottamasta vastaan Bitcoineja maksuissa. Lisäksi transaktioita ei ole mahdollista peruuttaa.
Kryptovaluutoissa on kyse rahasta, jonka tarjonta on rajoitettua ja tarkasti säädeltyä, ja jota eivät pysty muuttamaan viranomaiset, pankit tai muut keskeiset instituutiot. Tämän vuoksi niiden katsotaankin olevan uhka perinteiselle rahapolitiikalle. Ne vievät keskuspankeilta pois hallitsemismahdollisuuksia manipuloimalla rahan määrää, sekä vaikuttamalla inflaatioon ja deflaatioon.
”Vaikka kryptovaluutat ovat melko uusi asia ja epävakaita verrattuna kultastandardiin, saavat nämä valuutat yhä enemmän jalansijaa markkinoilla ja muutamien vuosien kuluessa ne tulevat varmasti normalisoitumaan. On erittäin tärkeä, että valtaväestö kokee kryptovaluuttojen käyttämisen aloittamisen helpoksi. Lisäksi suojaverkkoa ja sijoittajia suojaavia tekijöitä on kehitettävä reippaasti. Uskon, että parin vuoden päästä yhä useammat ihmiset hyödyntävät kryptovaluuttoja säästämiseen ja että kryptovaluuttoja käyttäessä voi aina luottaa siihen, että rahat seuraavat mukana, missä ikinä fyysisesti liikkuukaan.”
– Sarah Granger, kirjailija ja puhuja.
Kryptovaluutat ovat olleet todellinen menestys, josta kiitos kuuluu sen mullistaville ominaisuuksille. Tällaisesta menestyksestä edes Satoshi Nakamoto ei olisi voinut unelmoida etukäteen. Kaikki muut yritykset kehittää digitaalinen maksujärjestelmä ennen Bitcoinia päättyivät epäonnistumisiin, eikä yksikään onnistunut keräämään riittävän suuria käyttäjämääriä. Bitcoinin sen sijaan herätti innostusta ja kiinnostusta ja usein se tuntuukin muistuttavan ennemminkin uskontoa kuin teknologiaa.
Kryptovaluutat ovat digitaalista kultaa. Ne ovat turvallista rahaa, joihin poliittiset muutokset eivät vaikuta. Tämä raha lupaa kestää aikaa ja nousta arvossa ajan kuluessa. Kryptovaluutat ovat myös nopeasti kasvava maksumenetelmä globaalilla perspektiivillä. Ne ovat myös anonyymejä ja toimivat matalalla profiililla, jonka vuoksi ne soveltuvat hyvin myös mustilla markkinoilla ja muilla laittomilla markkinoilla käytettäväksi.
Koska kryptovaluuttoja käytetään ennen kaikkea maksuvälineenä, ovat spekulaatiot ja sijoittajan näkökulmasta tärkeät asiat vähemmän merkityksellisiä. Kryptovaluutat ovat stimuloineet uskomattoman dynaamisen ja nopeasti kasvavan markkinaraon sekä sijoittajille että keinottelijoille. Monet pörssit kuten Okcoin, Poloniex ja Shapeshift sallivat kaupankäynnin sadoilla eri kryptovaluutoilla. Niiden päivittäinen volyymi on suurempi moneen eurooppalaiseen pörssiin verrattuna.
Samaan aikaan Initial Coin Distribution (ICO) osoittautui äärettömän menestyksekkääksi joukkorahoitusprojekteissa (crowdfunding), josta kiitos kuuluu Ethereumin niin kutsutuille ”älykkäille sopimuksille”. Yksi ainoa idea voi olla tarpeeksi keräämään miljoonia dollareita. Esimerkiksi ”DAO” onnistui keräämään kasaan yli 150 miljoonaa dollaria.
Tässä valuuttojen ja tokeneiden vauraassa ekosysteemissä on äärettömän korkea volatiliteetti. On esimerkiksi aivan tavallista, että yksi valuutta voi nousta arvossaan yhden päivän aikana kymmenen prosentti tai usein myös sata prosenttia, jonka se menettää heti seuraavana päivänä. Jos oikein lykästää, saattaa ostamasi valuutan arvo nousta tuhat prosenttia viikon tai pari aikana.
Vaikka Bitcoin (joka on kaikkein tunnetuin kryptovaluutta) ja monet muut kryptovaluutat ovat herättäneet valtavasti kiinnostusta, kannattaa sijoittajien ja käyttäjien pitää silmänsä auki myös muiden kryptovaluuttojen osalta. Tässä esitellään tämän hetken suosituimmat kryptovaluutat.
Lähde: coinmarketcap
Bitcoin on ensimmäinen ja kaikkein tunnetuin kryptovaluutta. Bitcoin toimii eräänlaisena kryptovaluuttamaailman digitaalisena kultakolikkona. Sitä käytetään maksumenetelmänä ja sitä pidetään kyberrikollisuudessa standardivaluuttana. Seitsemän vuoden olemassaolon jälkeen Bitcoinin hinta on kohonnut nollasta jo yli 2500 euroon. Päivittäin valuutassa suoritetaan noin 200 000 transaktiota.
Lienee paikallaan todeta, että Bitcoin jos mikä on tullut tänne jäädäkseen.
Ethereum on nuoren kryptonerona tunnetun Vitalik Buterinin lemmikki, joka on noussut vahvalle kakkossijalle kryptovaluutoissa. Toisin kuin Bitcoin, Ethereum ei suorita validointia pelkästään tilillä, vaan myös niin kutsutun ”statuksen” kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että Ethereum pystyy käsittelemään paitsi transaktioita, myös monimutkaisia sopimuksia ja ohjelmia.
Tämä joustavuus tekee Ethereumista täydellisen työkalun lohkoketjusovelluksena. Se kuitenkin maksaa. Sen jälkeen kun DAO (niin kutsuttu ”älykäs sopimus”) joutui hakkeroinnin kohteeksi, päättivät kehittäjät lanseerata Ethereum Classicin. Sittemmin esille on noussut useita Ethereum-klooneja ja Ethereum toimii eräänlaisena isäntänä useille tokeneille kuten DigixDAO:lle ja Augurille. Tämä tekee Ethereumista ennemminkin kokonaisen valuuttaperheen yksittäisen valuutan sijaan. Ripple
Ripple on kenties vähiten suosituin – tai vihatuin – kryptovaluuttaprojekti. Vaikka Ripplellä on oma kryptovaluutta, jota kutsutaan nimellä XRP, on siinäkin enemmänkin kyse IOU-verkosta (”Olen sinulle velkaa”) kuin itsenäisestä kryptovaluutasta. XRP-valuutta ei niinkään toimi tallettamisen ja vaihdon välineenä, vaan ennemminkin ”tokenina”, joka suojelee verkostoa roskaviesteiltä.
Rippleä käsittelevä yritys, Ripple Labs, hankki jokaisen XRP-tokenin ja huolehti myös niiden levittämisestä. Tämän vuoksi Rippleä kuuleekin usein kutsuttavan etukäteen louhituksi valuutaksi ja sitä kritisoidaan usein siitä, ettei se ole oikea kryptovaluutta, sillä siitä puuttuu louhimisaspekti. XRP:ää ei yleensä pidetä kovinkaan hyvänä vaihtoehtona arvon säilyttämiseen.
Toisaalta pankit pitävät Ripplestä yleisesti ottaen hyvinkin paljon. Yhä useampi pankki on ottanut järjestelmän käyttöönsä.
Litecoin oli yksi ensimmäisistä Bitcoinin vanavedessä lanseeratuista kryptovaluutoista. Sitä kutsutaan usein ”digitaaliseksi hopeaksi” siinä missä Bitcoin on ”digitaalista kultaa”. Valuutta on nopeampi kuin Bitcoin, tarjolla on enemmän tokeneita ja lisäksi se käyttää uudenlaista louhinta-algoritmiä. Litecoin oli ilmestyessään jotain aivan uutta; todellinen innovaatio ja täydellinen tulokas Bitcoinin ”pikkuveljeksi”. Tämä valuutta on auttanut monia muitakin kryptovaluuttoja kehittymään Litecoinin koodipohjalta käsin ja tehnyt siitä helpompaa ja yksinkertaisempaa. Esimerkkejä näistä kryptovaluutoista ovat Dogecoin ja Feathercoin.
Vaikka Litecoin ei ole onnistunut kovinkaan hyvin löytämään omaa paikkaansa ja on sen vuoksi menettänyt kakkossijansa heti Bitcoinin jälkeen, kehitetään tätä valuuttaa yhä aktiivisesti vähintäänkin eräänlaisena Bitcoinin varaversiona, mikäli jokin menisi joskus pieleen.
Monero on paras esimerkki niin kutsutusta ”kryptoniittialgoritmistä”. Tämän algoritmin tarkoituksena on parantaa tiettyjä osa-alueita Bitcoinin toiminnassa. Bitcoinissa jokainen transaktio dokumentoidaan lohkoketjuun, jotta kaikkia transaktioita on mahdollista seurata ja jäljittää. Niin kutsutun rengasallekirjoituksen avulla tämä on kuitenkin mahdollista estää kryptoniittialgoritmissä..
Ensimmäistä kertaa kryptoniittiä (Bytecoin) käytettäessä valuutta louhittiin loppuun jo ennalta. Monero oli ensimmäinen Bytecoin-klooni, jota ei louhittu loppuun ennalta, joka herätti paljon huomiota. Kryptoniitistä on olemassa monia muitakin versioita ja jokaisessa niistä on omat parannuksensa Yksikään niistä ei kuitenkaan ole onnistunut keräämään samanlaista suosiota kuin Monero.
Moneron suosio kasvoi kesällä 2016. Kun jotkut Darknet-kauppapaikat päättivät hyväksyä vauutan maksuvälineeksi, johti se tasaiseen hintojen nousuun, vaikka todellisuudessa Moneron käyttö on varsin suppeaa.
Näiden yllämainittujen valuuttojen lisäksi on olemassa satoja muita valuuttaja – kaikki eri kryptoryhmistä. Valtaosa näistä ei ole mitään muuta kuin yrityksiä saada sijoittajat liikkeelle ja tienata siten rahaa nopeasti, mutta monet ovat myös lupautuneet luomaan niin sanotun hiekkalaatikkoympäristön uusien kryptovaluuttateknologian osa-alueiden testaamiselle.
Kryptovaluuttamarkkinoilla sattuu ja tapahtuu. Lähes joka päivä ilmestyy markkinoille jokin uusi valuutta, kun taas joku toinen katoaa kuvioista. Ne, jotka ovat olleet mukana alusta alkaen, rikastuvat. Monet sijoittajat myös menettävät rahaa. Jokainen lanseerattava uusi kryptovaluutta tuodaan julki näyttävästi, mutta vain harvat niistä selviävät ensimmäisistä kuukausista kunnialla. Suurin osa pumpataan pinnalle ja niiden veto hiipuu spekuloinnin myötä, jonka jälkeen ne jatkavat eräänlaisina zombivaluuttoina, kunnes viimeinenkin valuuttaan sijoittanut menettää uskonsa siihen.
”Uskon, että parin vuoden päästä kryptovaluutoista tulee yleisesti hyväksytty ja laillinen protokolla liiketoiminnassa suoritettavissa maksuissa ja mikromaksuissa ja että kryptovaluutat tulevat rahansiirtojen osalta viemään Western Unionin kaltaisilta toimijoilta markkinoita. Mitä yritystransaktioihin tulee, on edessä useita suuntia: Rahalaitokset tulevat käyttämään niitä rahansiirroissa ennen kaikkea siksi, ettei niistä koidu ylimääräisiä maksuja ja koska siirrot suoritetaan lähes välittömästi. Toinen suuri käyttäjäryhmä tulee käyttämään näitä valuuttoja lohkoketjuteknologian ansiosta. Lohkoketjuteknologia on yksi näiden valuuttojen suurimmista hyödyistä, kiitos älykkäiden sopimusten, tarkistusten, yksinkertaisten tietolähteiden ja niin kutsuttujen ”värillisten” kolikoiden.
– Cody Little Wood, Codelittin perustaja ja toimitusjohtaja.
Markkinat ovat usein sotkuisia, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että kryptovaluutat ovat tulleet tänne jäädäkseen ja että ne tulevat muuttamaan maailmaa. Se on jo tapahtumassa. Ihmiset ympäri maailmaa ostavat Bitcoineja suojellakseen itseään mahdolliselta kansallisten valuuttojen devalvaatiolta. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Aasiassa, joka on ollut erityisen vilkas markkina-alue Bitcoin-maksujen osalta ja alue, jossa Bitcoineja käytetään laajalti netin takana käytävässä valuutakaupassa. Yhä useammat yritykset ovat oivaltaneet ”älykkäiden sopimusten” tai Ethereum-tokeneiden hyödyt. Kyse on maailman ensimmäisestä lohkoketjutekniikan hyötykäytöstä.
Vallankumous on jo käynnissä. Institutionaaliset johtajat alkavat vähitellen tulla yhä tietoisemmiksi kryptovaluutoista ja ovat valmiita myös sijoittamaan niihin. Pankit ja valtiot tiedostavat, että kryptovaluuttojen avulla on mahdollista poistaa kaikki valta, joka niillä on tähän asti ollut. Kryptovaluutat muuttavat maailmaa askel askeleelta. Voit joko seistä vieressä ja seurata, miten kaikki tapahtuu, tai vaihtoehtoisesti tulla osaksi tarinaa, jota parhaillaan luodaan.
”Jos tämä trendi jatkuu, ei keskivertoihmisellä ole enää varaa ostaa itselleen kokonaista Bitcoinia parin vuoden päästä. Maailmantaloutta leimaavat yhä useammin inflaatiot, ja markkinoilla on viitteitä lamasta, jossa koko maailma näkisi Bitcoinin eräänlaisena FIAT-kaaoksen puskurina ja keinona pyrkiä välttymään pääomanhallinnalta. Bitcoin tarjoaa mahdollisuuden ulospääsyyn. Samalla kryptovaluutat sellaisenaan eivät tule milloinkaan häviämään, vaan sen sijaan niiden käyttäminen kasvaa entisestään ja ne saavat osakseen yhä laajempaa hyväksyntää valtaväestön keskuudessa. ”
– Brad Mills: teknologiainnovaattori
