Token

Bitcoin

(BTC)
Tyyppi
Alusta
  • Yleiskatsaus
  • Coindata
  • Markkinat
  • Mikä on Bitcoin?
  • Lohkoketjuteknologia ja Bitcoin
  • 21 miljoonaa Bitcoinia - mistä ne ovat peräisin?
  • Keitä Bitcoinin taustalta löytyy?
  • Mikä on Bitcoinin päämäärä?
  • Bitcoinin arvonkehitys ja heittelehtiminen
  • Bitcoinin hyvät puolet
  • Bitcoinin huonot puolet

Bitcoin on kryptovaluuttojen kummisetä – aivan kirjaimellisesti. Bitcoinin ilmestyessä kyseessä oli maailman ensimmäinen hajautettu valuutta, joka pohjautui niin kutsuttuun lohkoketjuteknologiaan. Varhaiset sijoittajat tienasivat ensimmäisten vuosien aikana todella suuria rahasummia.

Bitcoin on avannut portit kryptovaluuttamaailmaan ja synnyttää jatkuvasti kehitteillä olevaa uutta teknologiaa. Nyt Bitcoin on todellinen markkinoiden jättiläinen, joksi sitä usein kutsutaan sekä suomalaisessa että kansainvälisessä mediassa. Kyseessä on myös vakiintunut maksumenetelmä, vaikka se onkin saanut osakseen paljon kritiikkiä erityisesti arvonheilahteluistaan.

Tästä oppaasta saat kaiken tarvitsemasi tiedon Bitcoin-teknologian käyttöä ajatellen. Käymme läpi valuutan toimintaa sekä erilaisia hyviä ja huonoja puolia, joita tämä tämän digitaalisten maksuratkaisujen mullistava pioneeri pitää sisällään.

hva er bitcoin

Mikä on Bitcoin?

Puhdas vertaisversio elektronisesta rahasta mahdollistaa verkkopohjaisten maksujen lähettämisen suoraan yhdeltä osapuolelta toiselle ilman minkään rahalaitoksen lävitse kulkemista.

Satoshi Nakamoto, 2008

Bitcoin on digitaalinen ja hajautettu valuutta. Transaktiot vahvistetaan kryptografiasta tuttujen periaatteiden mukaisesti. Bitcoinia kutsutaan myös kryptovaluutaksi. Yhdessä nämä kolme ominaisuutta tarkoittavat sitä, ettei Bitcoinilla ole yhtäkään hallinnoivaa tahoa, kuten keskuspankkia tai hallitusta. Tämä tekee valuutasta varsin vallankumouksellisen digitaalisten maksujen ja kaupankäynnin saralla.

Sen sijaan vertaisverkko (P2P) on se, joka luo pohjan Bitcoin-teknologialle. P2P tarkoittaa sitä, että kaikki käyttäjät (joita kutsutaan myös solmuiksi tai nodeiksi) Bitcoin-verkossa auttavat vahvistamaan niiden läpi vietäviä transaktioita.

Sen sijaan, että transaktiosta vastaisi jokin välikäsi kuten esimerkiksi pankki tai maksuratkaisu, pitää verkko kokonaisuudessaan huolta maksujen turvallisuudesta. Katsomme hetken päästä hiukan tarkemmin sitä, kuinka tämä kaikki toimii.

Bitcoinin arvo määräytyy tismalleen samalla tavalla kuin muidenkin hyödykkeiden, kuten kullan tai euron. Hinta on sidottu kysyntään, saatavuuteen ja maailmanmarkkinoihin yleisesti. Niin kauan kuin Bitcoineille on kysyntää, on niillä myös arvoa.

Lisäksi on syytä mainita, että Bitcoin on puhdas kryptovaluutta - alusta, joka on laadittu yksinomaan kyseisessa valuutassa suoritettavia maksuja varten. Niinpä Bitcoin eroaa monista uudemmista kryptoprojekteista siinä, että valuutta on yleensä toissijaisessa asemassa projektin varsinaiseen tavoitteeseen nähden.

Lohkoketjuteknologia ja Bitcoin

Jotta Bitcoinin perusajatusta ja maksumenetelmää voisi ymmärtää paremmin, täytyy aivan ensiksi ymmärtää hiukan myös sitä, kuinka lohkoketjuteknologia ylipäätään toimii. Yksinkertaisimmin se onnistuu kuvittelemalla teknologiaa pitkänä ketjuna, joka koostuu ketjun pienemmistä osista (lohkot).

Jokaisen osan sisältä löytyy tietoa. Teoriassa se voi olla tietoa koskien mitä tahansa, mutta Bitcoinista puhuttaessa kyse on seuraavista tiedoista:

  • Kuinka paljon Bitcoineja lähetetään
  • Kuka toimii lähettäjänä (ostaja)
  • Kuka toimii vastaanotajana (myyjä)

Niin kauan kuin tiedot vahvistetaan verkossa, lisätään rakennuspalikat (lohkot) pinoon (ketjuun). Silloin ne lukitaan paikoilleen, eikä niitä periaatteessa voida enää muuttaa. Miksi näitä tietoa sisältäviä rakennuspalikoita ylipäätään vahvistetaan?

Tässä kohtaa vertaisverkko (P2P) tulee kuvioihin. Transaktioon liittyvien tietojen lisäksi jokainen rakennuspalikka pitää sisällään oman 'sormenjälkensä' (niin kutsuttu "hash") ja samalla myös edellisen rakennuspalikan sormenjäljen. Jos jokin rakennuspalikan sisällä olevan tiedon osa muuttuu, tulevat molemmat sormenjäljet siinä tapauksessa muuttumaan.

Kaikilla Bitcoin-verkon käyttäjillä on hallussaan kaikkia koskaan verkossa suoritettuja transaktioita koskevat tiedot (Bitcoinin tilikirja - avoin, digitaalinen transaktiopääkirja). Se tarkoittaa myös sitä, että heillä on hallussan edellisen rakennuspalikan sormenjälki, jonka avulla he voivat uuden edesauttaa rakennuspalikan lisäämisen vahvistamista.

Kun riittävä määrä käyttäjiä verkossa on vahvistanut sekä edellisen sormenjäljen että uuden sormenjäljen transaktiopääkirjaan täsmääviksi, voidaan rakennuspalikka lisätä ketjuun. Silloin ketju saa uuden tietoa sisältävän lohkon ja transaktio voidaan hyväksyä. Mikäli tietoja on manipuloitu ja sormenjälki on muuttuut, lohko peruuntuu.

Bitcoinin tavoitteena on poistaa välikäsien tarve digitaalisista transaktioista. Kun puhutaan välikäsistä, on kyse pankeista kuten Nordeasta tai OP:sta, tai jostain muusta maksupalveluiden tarjoajasta kuten vaikkapa PayPalista. Perinteisissä digitaalisissa maksuissa välikäsi haluaa loppupeleissä saada käsiinsä mahdollisimman paljon valtaa transaktiossa. Bitcoinin kohdalla tästä vallasta pitää kiinni hajautettu vertaisverkko.

21 miljoonaa Bitcoinia - mistä ne ovat peräisin?

Nyt olemme perehtyneet siihen, kuinka Bitcoin-transaktioita vahvistetaan ja toteutetaan. Mutta mistä Bitcoinit ovat alunperin peräisin?

Bitcoin pohjautuu järjestelmään, jota kutsutaan nimellä "proof-of-work". Yksinkertaisesti ilmaistuna se tarkoittaa sitä, että eniten vaivaa näkevät saavat myös eniten irti verkosta. Kun puhutaan Bitcoinista, muistuttaa sen työskentely keskusprosessoria tietokoneessa ja maksut ovat Bitcoinin kaltaisia. Bitcoin-verkon 'louhijat' vahvistavat ja käsittelevät transaktioita ja suojaavat samalla verkkoa erityisiä laitteita hyödyntämällä.

Louhijoiden koneet ratkaisevat ongelmia niin kutsuttujen salaustehtävien kautta. Kuvitellaanpa esimerkiksi matemaattinen tehtävä, joka muuttuu aina vain vaikeammaksi, mitä enemmän kilpailua verkossa esiintyy. Alussa kun kuvioissa oli vain muutamia louhijoita, oli Bitcoinien louhiminen todella helppoa.

Koska Bitcoin-protokolla on kuitenkin kirjoitettu juuri siten, että Bitcoineja vapautuu tasaiseen tahtiin, pohjautuu Bitcoinin louhinta suurelta osin kilpailuun. Nykyään on useita tuhansia louhijoita, jotka tekevät Bitcoin-verkosta turvallisemman, mutta samalla ne vaikeuttavat tuottojen tavoittelua Bitcoineja louhimalla.

Ajan myötä joka vuosi luotujen Bitcoinien määrä (ja näin ollen niiden louhimisesta maksettava summa) tulee automaattisesti puolitetuksi. Louhinta loppuu kokonaan silloin kun kiertoon on vapautettu 21 miljoonaa Bitcoinia, joka on määritelty etukäteen lopulliseksi Bitcoinien määräksi.

Keitä Bitcoinin taustalta löytyy?

Bitcoin näki päivänvalon vuonna 2009 ja nyt sen anonyymi perustaja tunnetaan peitenimellä Satoshi Nakamoto. On vieläkin epäselvää, onko Satoshi Nakamoto yksi henkilö vai useamman henkilön ryhmä. Bitcoin kirjoittaa seuraavaa sivustollaan:

Ensimmäinen Bitcoinin määritelmä ja konsepti julkaistiin kryptografia-aiheisella sähköpostilistalla Satoshi Nakamoton toimesta. Satoshi jätti projektin myöhemmin vuonna 20§0 jakamatta kovinkaan paljoa tietoa itsestään. Sittemmin Bitcoin-verkko on kasvanut eksponentiaalisesti ja Bitcoinin parissa työskentelee suuri joukko ohjelmistokehittäjiä.

Ensimmäisten lanseerausta seuranneiden vuosien aikana Bitcoin oli verrattain tuntematon etenkin asiaan perehtymättömien keskuudessa. Projekti ajautui kuitenkin valokeilaan viimeistään silloin kun digitaalinen kauppapaikka Silk Road ryhtyi hyväksymään Bitcoineja huumausaineiden ja muiden laittomien tuotteiden ostamiseen. Bitcoin oli erityisen puoleensavetävä mustassa pörssissä, sillä sen verkko mahdollistaa anonyymit transaktiot.

Vuoden 2011 jälkeen Bitcoin on kuitenkin kasvanut valtavasti laillisessamaailmantaloudessa sekä käsitteenä että soveltamisen, käyttämisen ja arvon osalta. Transaktiovolyymi on kasvanut ja yhä useammat yritykset, niin verkkopohjaiset kuin kivijalkayrityksetkin, hyväksyvät Bitcoinin maksuvälineenä. Varsin vaatimattomasta alusta vuonna 2009 on sen arvo kasvanut nollasta korkeimmillaan jopa yli 19 000 dollariin (USD), jonne se kapusi syyskuussa 2017.

Bitcoinia kutsutaan usein avoimen lähdekoodin ohjelmaksi. är det som kallas för open source. Alltså ett projekt baserat på öppen källkod, där ingen ägare eller person kan kontrollera Bitcoin. Alla som deltar på nätverket blir en del av Bitcoin-helheten, och designen är helt offentlig, tillgänglig for vem som helst.

Mikä on Bitcoinin päämäärä?

Bitcoinin tavoitteena on tarjota todellinen, turvallinen ja puoleensavetävä vaihtoehto perinteisille maksumenetelmille. Maailman ensimmäisenä hajautettuna digitaalisena valuuttana Nakamoton alkuperäisissä asiakirjoissa on mainittu muutamia aivan konkreettisia ideoita sen suhteen, mitä Bitcoin aikoo verkkopohjaisten maksujen osalta toteuttaa.

Luotettava järjestelmä

Bitcoin mahdollistaa rahojen siirtämisen suoraan lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Otetaanpa esimerkiksi tilanne, jossa olet velkaa ystävällesi yhteisestä ravintolaillallisesta. Perinteisen talouden mukaisesti lähettäisit rahaa pankkitililtäsi ystäväsi pankkitilille. Tällöin luotat pankkiisi, jonka tehtävänä on käsitellä rahat.

Kun talous pohjautuu P2P-verkkoon, ei välikäsille ole tarvetta. Ainoa edellytys on se, että luottamusta löytyy matematiikkaa, johon verkko perustuu. Varat pysyvät turvassa, sillä niin monen solmun täytyy vahvistaa transaktioita. Tämän vuoksi toiminnan laskeminen kolmannen osapuolen varaan laskeminen tarpeetonta.

Nopea ja edullinen

Bitcoin poistaa tarpeen käyttää pankkeja ja maksuntarjoajia digitaalisissa transaktioissa. Sillä on suuri vaikutus sekä rahansiirron nopeuteen että kustannuksiin. Jos jatkamme äsken mainitun esimerkin käyttämistä, täytyy sekä sinun pankkisi että ystäväsi pankin hyväksyä illallisen takaisinmaksua koskeva transaktio. Yleensä siihen menee yksi arkipäivä ja siitä saatetaan veloittaa pieni kulu.

Kun rahat lähetetään digitaalisesti avoimen verkon kautta, on siirto mahdollista suorittaa muutamassa minuutissa. tämän lisäksi pankki tai palveluntarjoaja ei lohkaise 'omaa osuuttaan' rahoista, joten rahansiirtojen kustannukset pysyvät minimaalisina.

Avoinna koko maailmalle

Kun asiaa ajattelee tarkemmin, ovat perinteiset talousjärjestelmät loppujen lopuksi varsin tiiviisti kiinni sekä valtioissa että rahoituslaitoksissa. Rahojen siirtäminen toiselle henkilölle ulkomaille saattaa kestää päiväkausia, joka johtuu siitä, etä rahojen täytyy kulkea niin monen 'portin' kautta.

Bitcoin mahdollistaa käyttäjille ympäri maailmaa yhteyden saamisen toisiin käyttäjiin kaikkialla maailmassa. Verkon avulla varat siirtyvät minuuteissa riippumatta siitä, lähettääkö niitä Tukholmasta Helsinkiin vai New Yorkista Bangkokiin.

Koska Bitcoin on lohkoketjuteknologiaan perustuva maksujärjestelmä, on koko projektin tavoitteena lisätä Bitcoinin arvoa. Bitcoinin yhteistyö muiden projektien kanssa perustuu tavoitteeseen luoda verkosta niin suuri ja turvallinen kuin suinkin mahdollista, ja samalla hakea hyväksyntää Bitcoinille maailmanlaajuisena maksuratkaisuna.

Bitcoinin arvonkehitys ja heittelehtiminen

Bitcoin-valuutan arvon volatiliteetti on todella korkea johtuen siitä, ettei siihen sisälly minkäänlaista vakautusmekanismia. Riskianalyysiin erikoistunut Mark T. Williams Bostonin yliopistosta on laskenut, että vuoteen 2014 mennessä Bitcoinin arvo oli seitsemän kertaa kultaa epävakaampi ja 18 kertaa Amerikan dollaria epävakaampi.

Tämä voi monen muun tekijän ohella selittää sitä, että Bitcoin tarjoaa ennen kaikkea uuden valuutan, jota käyttäjät vielä testaavat selvittääkseen, kuinka hyödyllinen se voi heille olla. Lisäksi Bitcoinilla ei ole riittävästi likviditeettiä arvon tasoittamiseksi.

Tämän ollessa taustalla Bitcoin on käynyt läpi sekä ylä- että alamäkiä lanseeratuksi tultuaan. Heinäkuussa 2010 Bitcoinin arvo nousi 1000% 0,008 dollarista 0,08 dollariin.

Huhtikuuhun 2013 tultaessa Bitcoin oli saavuttanut toisen hintakuplansa, jolloin yhden Bitcoinin arvo oli 266 USD. Vain kuukautta myöhemmin valuutta laski jälleen 130 dollariin. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, etteikö tietty joukko sijoittajia olisi tienannut Bitcoinilla myös todella hyvin.

100 Bitcoinia vuonna 2011 ostaneet maksoivat niistä 200 dollaria. Jos valuuttaan olisi tällöin sijoittanut, olisi silloin helmikuuhun 2018 mennessä tullut tienanneeksi lähes 700 000 euroa kuukausi aiemmin tapahtuneesta hintaromahduksesta huolimatta.

Bitcoinin hyvät puolet

Monet perinteisemmän linjan taloustieteilijät sanovat, että Bitcoin on projekti, jossa on ongelmia. Toisaalta on myös paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet siihen valtavasti omaisuutta ja rikastuneet kryptovaluutalla. Seuraavaksi listataan muutamia Bitcoiniin liittyviä hyviä puolia:

Se on hajautettu

Bitcoinilla ei ole omistajaa tai keskusviranomaista. Se on 100% hajautettu maksuverkosto, jossa kaikki järjestelmän käyttäjät vaikuttavat osaltaan siihen, että se pysyy turvallisena. Se mahdollistaa kansainväliset rahansiirrot ja ostot, eikä millään hallinnolla ole mahdollisuutta kontrolloida Bitcoinia. Kaikki transaktiot lähetetään Bitcoinin kirjanpitoon, jossa tiedot kiinnitetään lohkoketjuun.

Transaktioita ei voi muuttaa

Bitcoin perustuu sekvensointiin, jossa jokainen uusi lohko kiinnittyy edelliseen lohkoon. Transaktioita ei ole mahdollista muuttaa sen jälkeen kun ne ovat tulleet vahvistetuiksi. Kukaan ei pysty ottamaan pois, kumoamaan tai muuttamaan transaktiota, joka on jo lukittu lohkoketjuun. Kun rahat lähetetään, tulevat ne lukituiksi tapahtumahistoriaan. Väärennetyistä tai kopioiduista transaktioista ei tarvitse huolehtia - verkko estää tällaisen toiminnan.

Lohkoketjuteknologiaa ei voi murtaa

Kuvittele tilanne, jossa joku päättää yrittää varastaa bitcoineja. Sitä varten hän luo uuden lohkon, joka pyrkii suorittamaan transaktion lohkoketjussa. Vaikka hän onnistuisikin muutamaan molemmat sormenjäljet (hash) lohkossa, ei hän sittenkään tule onnistumaan yrityksessään.

Tämä johtuu siitä, että verkon kaikilla solmuilla on pääsy transaktiopääkirjaan ja transaktioiden vahvistaminen pohjautuu vahvaan kryptografiaan. Bitcoin-järjestelmään murtautuminen edellyttäisi jokaiseen verkossa olevaan tietokoneeseen murtautumista, jossa kukaan ei toistaiseksi ole onnistunut.

Bitcoinista on tullut yhä suositumpi maksuväline ympäri maailmaa ja sen arvo on noussut valtavasti markkinoille ilmestymisen jälkeen. Jotta siitä voisi tulla aidosti varteenotettava vaihtoehto valtioiden fiat-valuuttojen rinnalla, täytyy sen ensin saada vakautta. Lisäksi hitaisiin transaktionopeuksiin liittyvä ongelma on ratkaistava ja entistä useampien yritysten ja kauppojen tulee hyväksyä Bitcoinit maksuvälineenä.

Bitcoinin huonot puolet

Bitcoin-maailmassa tapahtuvien valtavien heilahtelujen myötä valuutta on saanut osakseen myös paljon lokaa. Taloustieteilijät ympäri maailmaa esittävät kysymyksiä koskien sitä, kuinka Bitcoin voisi toimia vakaammin. Bitcoinien kiinteä lukumäärä ja heilahteluja tasoittavan keskuspankin puuttuminen kuvioista tekevät valuutasta todella riskialttiin.

Hyödykkeen tai valuutan kannalta on aina negatiivista, jos sen hinta nousee ja laskee radikaalisti lyhyessä ajassa. Se on epävakauden merkki, ja vaikka joku pääsisikin tienaamaan suuria summia äkillisellä arvonnousulla, herättää tämä kuitenkin Bitcoinin suhteen kysymyksiä.

Lisäksi Bitcoinien käyttö tapahtuu täysin anonyymisti. Ostajat ja myyjät eivät tunne toisiaan, ja tapahtumaluettelosta huolimatta  vaihto tapahtuu anonyymisti. Tämä on lisännyt huolta siitä, että Bitcoinia saatettaisiin käyttää rikollisiin tarkoituksiin. Kun osto ja myynti suoritetaan piilossa, on se mustan pörssin kaupankäyntiä ajatellen houkutteleva vaihtoehto.

Ilman minkäänlaista riippuvuussuhdetta pankkiin tai hallintoelimiin on viranomaisten ympäri maailmaa vieläkin vaikeampaa kerätä veroja ja maksuja Bitcoin-transaktioista. Nämä rahat liikkuvat tavallisen talouden ulkopuolella, joka on huolestuttavaa sitä vakauttamaan pyrkivien taloudellisten instituutioiden kannalta.

Epävakaudestaan huolimatta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Bitcoin-projekti olisi digitaalisen kaupankäynnin uudelleenmäärittelevän teknologisen kehityksen takana. Epäilijät saattavat tokaista, että kyseessä on kupla, joka puhkeaa ennen pitkää. Kannattajat puolestaan ovat täysin vakuuttuneita siitä, että Bitcoinin kohdalla ainoa mahdollinen suunta on ylöspäin.

—-

Lähteet
Bitcoin: Elektroninen vertaisverkkoon pohjautuva rahajärjestelmä
https://bitcoin.org/bitcoin.pdf

Mikä on Bitcoin?
https://www.weusecoins.com

9,873.20
2.05%
1.0
  • Markkina-arvo:
    $180,025,840,878.00
  • 24 h kaupankäyntivolyymi:
    $39,882,885,615.70
  • Kierrossa olevat tokenit:
    $18,233,787.00
  • Tokenit yhteensä:
    $21,000,000.00
Osta Bitcoineja, Litecoineja ja Ethereumia: Saat 10$ bonusta! Osta Coinbasella nyt